Sanna Ukkola kirjoitti iltalehden kolumnissaan lapatossumiehistä ja sai mitä tilasi. Somekansa valitsi puolensa ja keskustelu ei etene.
Ukkola aloittaa tekstinsä kauhistelemalla treffejä, joissa kutsujana toiminut mies ei tarjoutunut maksamaan laskua. Tämän jälkeen Ukkola määrittelee täydellisen miehen. Se on Indiana Jones – ”huippuälykäs arkeologi, joka taistelee yläkroppa paljaana pahiksia vastaan ja lassoaa naisia piiskallaan syleilyynsä”. Otan paidan pois ja jatkan taistelua.
Ukkolan kertoo, että suurin osa hänen tuntemistaan naisista ”haluaa sänkyynsä miehen, ei henkisesti kastroitua tossukkaa”. Lisäksi useimmat heteronaiset ”haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen kuin heikkouttaan kitisevän lapatossun”. Kun seuraavan kerran haluan tietää miten heteronaiset ajattelevat, lupaan kysyä Ukkolalta
Jos Ukkolaa on uskominen, lapatossumies kyynelehtii soijalatten ääressä, purskahtaa itkuun kun vegaanipihvi loppuu Alepasta ja nyökyttelee kyynel silmässä naisensa ilmastoahdistukselle. Miksi minusta tuntuu, että Ukkola juuri liitti miehen lapatossumaisuuteen ilmastoystävällisen ruokavalion ja huolen ilmastonmuutoksesta?
Ukkolan mielestä on tavoiteltavaa, että mies saisi olla juuri sellainen kuin haluaa. Olen samaa mieltä. Tässä Ukkola kuitenkin menee solmuun itsensä kanssa, käyttäessään lähes 6000 merkkiä kertoakseen millainen miehen pitäisi olla.
Lopuksi Ukkola kertoo olevan lopen kyllästynyt siihen, että miehisyyttä ei käsitellä enää juuri muuten kuin feminismin tai toksisuuden kautta. Hän jopa pelkää miesten seksihalujen ja syntyvyyden puolesta.
En jaa Ukkolan huolta. Olen aika varma, että miesten itsetunto kestää keskustelun, jossa tutkaillaan erilaisia miehenä olemisen malleja. Minusta meillä ei myöskään ole minkäänlaista puutetta maskuliinista miehistä. Kun olemme näin pitkään urhoollisesti toteuttaneet tietynlaista miehen mallia, on minusta ihan tervettä saada esiin muitakin vaihtoehtoja.
Ja huoli pois Sanna! Soijalatte ei tutkimuksieni mukaan vaikuta erektioon.