Kirjoitan tässä blogitekstissäni omista teoistani ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Viestini on yksinkertainen: muutoksen tekeminen on meidän kaikkien vastuulla, mutta ei erityisen hankalaa. Päinvastoin, moni muutos ainakin omalla kohdallani vaikuttaa elämänlaatuun positiivisesti ja lisäksi säästää rahaa.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on mielestäni totta ja sen negatiiviset vaikutukset dramaattisia. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on meidän kaikkien tehtävä. Jonkun ei siis pitäisi tehdä jotain, vaan meidän kaikkien pitäisi tehdä mahdollisimman paljon.
Mielestäni jokaisen yksilön toiminnalla on väliä. Kun muutamme omaa toimintaamme, syntyy positiivisia (tai negatiivisia) vaikutuksia. Toiminta myös tarttuu, eli hyviä valintoja tekemällä kannustamme kanssaihmisiämme, päättäjiä ja yrityksiä tekemään hyviä valintoja. Tämä pätee jopa meihin suomalaisiin, vaikka meitä onkin vain 5,5 miljoonaa ja tosi vähän verrattuna esimerkiksi kiinalaisiin.
Ymmärrän myös hyvin sen, että olen taloudellisesti etuoikeutetussa asemassa. Minulla on varaa tehdä valintoja, joilla voin positiivisesti vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Toisaalta hiilijalanjälki on tyypillisesti sitä suurempi mitä suuremmat yksilön tulot ovat.
Henkilökohtaiset päästöt 3100 CO₂e (ilman lentämistä)
Henkilökohtaisten hiilidioksidipäästöjen laskeminen käy kätevästi Sitran Elämäntapatestillä. Testissä päästölähteet on jaettu neljään kategoriaan. Noudatan tekstissäni tätä kategoriajakoa ja otan kantaa vain testissä mukana oleviin keinoihin:
- Asuminen
- Liikenne ja matkailu
- Ruoka
- Tavarat ja hankinnat
Päästöjeni yhteismäärä on testin mukaan 3100kg CO₂e, ilman lentämisen päästöjä. Ne käsittelen tekstissäni erikseen, koska niiden vaikutus päästöihin on dramaattisen suuri.
Testin tehneiden keskiarvo on 7300 CO₂e. Kanssani samaan tuloluokkaan kuuluvilla ihmisillä päästöt ovat Tilastokeskuksen mukaan tyypillisesti lähes 19 000 kg.
1. Asuminen
Hiilijalanjälkeni: 500kg CO₂e
Asun puolisoni ja kahden lapsemme kanssa isohkossa asunnossa Helsingin kantakaupungissa. Asumismuotoni ei siis lähtökohtaisesti ole hiilidioksidipäästöjen kannalta erityisen onnistunut. Lisäksi omistan vapaa-ajan asunnon Tahkolla. Hyvillä valinnoilla asumisen hiilijalanjälkeni on kuitenkin kohtuullinen.
- Kodin ja mökin sähkö uusiutuvista energianlähteistä. Osana kodin energiantuotantoa Heleniltä vuokrattu aurinkopaneeli (Suvilahden voimala), jonka merkitys toki on lähinnä symbolinen.
- Kodin lämpötila noin 21 astetta. Puolison reissatessa kokeilin 18-19 asteen lämpötilaa. Kokeilun tuloksena kukat kuolivat ja lapset uhkasivat muuttaa pois kotoa.
- Heleniltä lämmitykseen ostettuna uusiutuva kaukolämpö, joka tehdään puhdistetun jäteveden hukkalämmöstä. Ongelmana Helsingissä on hiilellä tuotettava kaukolämpö. Valitsemani uusiutuva kaukolämpö tekee asuntomme lämmityksen päästöttömäksi.
- Tahkolla sijaitsevan mökin vuokraaminen, eli mökki ei ole vain perheemme käytössä ja turhaan tyhjillään.
- Mökillä suoran sähkölämmityksen rinnalla ilmalämpöpumppu ja käytössä älykäs sähkölämmityksen ohjaamisen järjestelmä OptiWatti. Järjestelmällä mökin lämpötilaa voi säätää etänä huonekohtaisesti. Mökin ollessa tyhjillään, ylläpitolämpötilana 10 astetta.
- Ei suihkua joka päivä. Ja aina nopea suihku.
2. Liikenne ja matkailu
Hiilijalanjälkeni: 700kg CO₂e (ilman lentämisen päästöjä)
Liikkumisen osalta valintani ovat suurelta osin ilmastoystävällisiä. Haasteena on kuitenkin lentäminen, johon palaan myöhemmin tässä tekstissäni. Autottomuuden mahdollistaa asuminen ja työskentely kantakaupungissa.
- Ei omaa autoa.
- Liikkuminen pääosin kävellen, kaupunkipyörillä, sähköpotkulaudalla ja joukkoliikenteellä. Tarvittaessa käytössä yhteiskäyttöautot, vuokra-autot ja taksi.
- Kotimaassa kulkuvälineenä pidemmillä matkoilla juna. Kohteina esimerkiksi Turku, Tampere ja Siilinjärvi (Tahko).
3. Ruoka
Hiilijalanjälkeni: 1200 kg CO₂e
- Punaisen lihan syömisen vähentäminen ja kasvisruuan lisääminen ruokavaliossa. Kun syön lihaa, käytän lähes poikkeuksetta kanaa tai possua. Kalaa en valitettavasti syö, mikä hankaloittaa ympäristöystävällisemmän ruokavalion toteuttamista.
- Maidon juomisen lopettaminen lähes kokonaan ja muidenkin maitotuotteiden käytön vähentäminen. Aamupalajuustosta en juuri tingi, vaikka se hiilidioksidipäästöjen osalta onkin kehno valinta.
- Ruokahävikin minimoiminen kotona ja mökillä.
- Hävikkiruuan ostaminen toimistotalomme lounasravintolasta. Jos ruokaa on jäämässä yli, Sodexon Sisäpiha-ravintola myy jäljelle jääneet ruuat sulkemisajan lähestyessä hävikkiruokana.
4. Tavarat ja hankinnat
Hiilijalanjälkeni: 700kg CO₂e
Olen oikeastaan koko aikuisikäni välttänyt fyysisten tavaroiden ostamista. En yksinkertaisesti koe tarvitsevani juuri mitään. Sen sijaan käytän runsaasti eri palveluita, kuten ravintolat, siivous, parturi ja remontit.
- Fyysisten tuotteiden ostamista siis mahdollisimman vähän. Hankinnat lähinnä vaatteita tai harrastuksiin liittyviä varusteita ja näitäkin mahdollisimman harvoin.
- Hankinnat (itselle ja lapsille) mahdollisuuksien mukaan käytettynä.
- Kierrätys kotona, mökillä ja toimistolla mahdollisimman kattavasti: biojäte, paperi, kartonki, muovi, metalli, paristot, ongelmajäte…
- Ei lemmikkieläimiä.
Lentäminen akilleen kantapäänä
Lentämisen vaikutus henkilökohtaisiin hiilidioksidipäästöihin on etenkin suhteellisesti todella suuri. Tyypillisesti olen viime vuosina lentänyt yhden edestakaisen lennon kotimaassa ja 3-5 lentoa Euroopassa.
Lentojen vaikutus hiilidioksidipäästöihini on käytettävästä laskurista ja vuodesta riippuen noin 2000-3500 CO₂e. Lennot siis voivat vuosittain jopa tuplata päästöni, mikä on minulle ongelmallista. Mannertenvälisten lentojen välttäminen on onnistunut hyvin, mutta lentämisen lopettaminen kokonaan ei.
Päästöjen kompensointi tuplana
Päästöjen kompensointi ei mielestäni ole ratkaisu koko ongelman ratkaisemiseen. Meidän täytyy pystyä pienentämään hiilidioksidipäästöjämme. Silti minusta ainakin kaikkien ylempiin tuloluokkiin kuuluvien ihmisten velvollisuus olisi päästöjensä 100% kompensointi. Se on vähintä mitä voimme tehdä.
Kompensointiin on tarjolla useita palveluita. Olen aiemmin käyttänyt Sveitsiläistä MyClimate-palvelua. Joulukuussa 2019 tartuin suomalaisen Kompensäätiön tarjoaman Compensate-palveluun, jonka kautta maksan kompensointimaksun kuukausittain. Veloitus tapahtuu automaattisesti luottokortilta.
Valitsin kuukausimaksuni noin 15 000 CO₂e vuotuisten päästöjen mukaan, jolloin kompensoinnin hinnaksi tulee 52 euroa kuukaudessa. Teen siis jonkin verran ”ylikompensointia”. Tämä on mielestäni vähintäänkin kohtuullista, koska taloudellinen tilanteeni tämän sallii ja päästöjä on tullut tupruteltua ilman kompensointia jo vuosikaudet.